Iltamaastoilua

Eilen illalla käytiin mukavalla maastolenkillä Oonan ja Sirun kanssa. Minä ratsastin Sirulla ja Noora Oonalla, menimme molemmat ilman satulaa. Myös äiti oli juosten mukana ja työnsi samalla rattaissa pienintä pikkusiskoani :) Mentiin siis porukalla maastoon illalla pahimman paarma-ajan jälkeen ja minulle se oli ensimmäinen kerta maastossa ilman satulaa Sirulla. Viimeksi ilman satulaa taiteillessani mätkähdin lumihankeen, mutta yllättävää kyllä, tällä kertaa pysyin ongelmitta selässä! Kaiken lisäksi olen erittäin ylpeä itsestäni, kun pääsin itse hyppäämällä Sirun selkään :)

Kuvat on videolta otettuja ja siksi niin huonoja..

Viime syksynä ei olisi tullut mieleenkään lähteä ratsastamaan Sirulla ilman satulaa, mutta niin sitä on vaan itse kehittynyt ja itsevarmuus kasvanut (ja Siru rauhoittunut) että se sujui jo ihan ongelmitta ja mukavasti!

Tänään kävin ajamassa Oonalla kuuden kilometrin lenkin, taas illalla ötököitä paossa. Oona oli "hui, iik, apua"-tuijottelu tuulella, joka tarkoittaa sitä että poni "pelkää" puita, puskia, teitä, omaa varjoaan ja varmaan itseäänkin. Mutta "hui, iik, apua"-tuijottelu tuulessa on se hyvä puoli, että silloin Oona on kaikkein energisemmillään ja kerrankin siltä löytyy vähän vauhtia!