Hymyile!

Sunnuntaina aloitin opettamaan Oonalle uutta temppua. Siinä tavoitteena olisi saada Oona sanallisesta käskystä nostamaan ylähuulensa ylös ja "hymyilemään"! Sunnuntaina aloitettiin ihan vaan omasta päästä keksityllä tavalla opettamaan, eli nostin leipäpalasen aika ylös Oonan eteen ja annoin sen sille heti kun se alkoi hamuamaan sitä ylähuulella. Maanantaina jatkettiin taas, tälläkin kertaa toistettiin samaa leivän hamuamista, mutta lisäsin siihen myös käskysanan "hymyile" ja ihme kyllä, lopuksi Oona jo heilutteli ylähuultaan namien toivossa :)

Tänäänkin jatkettiin samalla tavalla ja saatiin nyt ensimmäistä kertaa kuviakin! Oona tekee jo tempun ihan hienosti, mutta ei todellakaan ilman namia. Yritetään vähän kerrallaan edetä siihen, että poni nostaa ylähuulen ylös käskystä ja pitää sitä ylhäällä kunnes saa namin!

Tänään tallille tuli mukaan Merikan lisäksi sen kaveri Krista, joka aiemmin ratsasti Oonalla jonkin verran, mutta kasvoi sitten vähän liian isoksi :( Päätettiin kuitenkin, että Krista ratsastaa vähän aikaa pihatiellä ilman satulaa. Laitettiin Oonalle sävysävyyn pintelit etusiin ja suojat takasiin :) Krista meni ehkä puoli tuntia, jos sitäkään ja onnistui hienosti pysymään selässä... kolmea tippumista lukuunottamatta :D Oona alkaa olla jo vähän liiankin hyvä heittämään ratsastajat selästään, eikä siellä ole pitkään aikaan pysynyt kukaan ilman satulaa koko tuntia! Oonan bravuuri on kesken laukan painaa pää alas ja tehdä stoppi kääntyen samalla poikittain tielle. Lähes varma ilmalento.

Myös suora stoppi laukasta toimii yleensä, mutta Krista pysyi hyvin kyydissä :)

Lisäksi ratsastajat tippuu ihan vaan valumalla Oonan tynnyrin muotoisesta selästä alas :D

Osaa Oona kuitenkin kilttikin olla, se tykkää vaan velmuilla ;)

Ponit pulikoimassa

Hellepäivä, hikikuuma ja kuuden kilometrin päässä sijaitseva ranta. Niin mitäpä sitä sitten ponien kanssa tehtäisi? Tuskin kukaan voi edes arvata, mutta mepä menimme uimaan!

Minä ja Merika ajettiin Oonalla ja Elina ratsasti Sirulla. Rannalla riisuimme poneilta valjaat ja satulan ja sen jälkeen mentiin taluttamalla järveen. Sirukin tuli oikein mainiosti veteen ilman ratsastajaa ja uiskenteli (sekä sukelteli) tällä kertaa oikein mielellään. Oonakin tuli nätisti veteen ja ui hienosti aina lyhyitä pätkiä kerrallaan. Vahingossa Oonakin kerran sukelsi ja sen jälkeen poni oli niin korvat lerpullaan että ihan säälitti. Taisi korvat mennä täyteen vettä..

Paarmoja oli aivan kamalasti rannalla, ne iskivät kiinni ponien naamaan ja veden pinnan yläpuolella olevaan selkään. Itse pysyttelin koko ajan kaulaa myöten vedessä ja yritin pakoilla paarmoja pikaisilla sukelteluilla.

Satumainen yö

Viime yö pyhitettiin kokonaan kuvaamiselle. Järkkärin ja videokameran voimin kuvattiin ilta-auringossa kirmaavia poneja, auringonlaskun aikaan yömaaston tunnelmia ja iltahämärän usvapilvessä ratsastusta. Aamulla vielä ajettiin Merikan kanssa tallille kuvaamaan auringonnosua ja tuloksena oli ainakin omaan silmään upeita, toinen toistaan hienompia otoksia. Todellakin satumainen yö!

Koska me ei vielä kovinkaan hyvin hallita järkkärin asetuksia, jäi aamukuvista kaikkein tunnelmallisimmat valaistukset ikuistamatta. Mutta onneksi videokamera otti suoraan juuri sen väristä videota kuin pitikin, joten ne värit näette sitten tuosta videolta postauksen lopusta :)

 

Tippumiskuvia ja -video

Noora tippui tänään taas pari kertaa, mutta molemmilla kerroilla Merika onnistui olemaan pitkän putkensa kanssa kuvaamassa ihan vieressä. Minä taas otin videoita, mutta jostakin syystä juuri se parempi tippumisvideo ei tullutkaan siirrettäessä koneelle, joten sitä ei nyt sitten ole. Itku D:

Hellepäivän viilennyshetki

Pieni postaustauko tuli nyt tähän väliin, kun kävimme perheen kanssa lomareissulla Powerparkissa! Eilen palattiin vasta iltamyöhällä kotiin, joten tallille ehdin vasta tänään.

Aamulla lämpömittari näytti pitkästä aikaa auringossa lähemmäksi 30 astetta lämmintä, joten keksittiin Merikan kanssa lähteä uittamaan Oonaa! Ajomatka rannalle sujui rauhallisesti, hyvin rauhallisesti. Ötökät iskivät ponin kimppuun joka puolelta, joten Oonan oli pakko saada pysähtyä joka toinen askel raaputtamaan öttiäisiä pois. Rannalla otettiin Oonalta valjaat pois ja kun iskä toi Nooran sinne, laitettiin poni ja ratsastaja yhdessä uimaan :)

Oona ei olisi halunnut mennä yksin veteen, joten jouduin aina saattamaan sitä vähän syvemmälle ottamaan muutaman uimakauhaisun ennen rantaan punkemista. Tehtiin näin ehkä kymmenen kertaa, kunnes alettiin taas valjastamaan ponia ja ajettiin vähän reippaammalla vauhdilla kotiin ;)

Poni merihädässä :D