sunnuntai 25. syyskuuta 2011

Tuntuu ettei me edistytä

Olin eilen tallilla ja rakensin kentälle pitkästä aikaa agility-radan. Siinä oli pujottelu, hulavanne (joka vedetään Oonan läpi), porttieste, säkin päältä kävely, pysäytys, autonrengas ja kurmalavojen ylitys. Oona oli taas vaihteeksi energinen (tuntuu että nuo Oonan energiatasot menevät vuoristorataa: välillä ollaan niin reippaita ja välillä taas kaviot on naulattu maahan kiinni).


Pujottelu, este, säkin ylitys, pysäytys ja kurmalavojen ylitys meni tällä kertaa aika helposti. Itse asiassa Oona suostui jopa ravaamaan kuormalavojen yli, joita olin laittanut kaksi peräkkäin ikään kuin sillaksi.

Autonrenkaan kanssa mie menetän kohta toivoni! Ollaan ties kuinka kauan sitä toistettu, mutta Oona ei millään tajua laittaa itse niitä jalkojaan sinne. Neiti vaan odottaa, että joku nostaa ne jalat sinne renkaaseen. Olen aina palkinnut, kun Oonalla on kaviot renkaan sisällä, mutta argh! Miten te olette saaneet ponin tajuamaan tehtävän?
    Hulavanteen kanssa oli sellainen ongelma, että se oli liian pieni, eikä läskipallero mahtunutkaan siitä läpi, joten muutin siihen tehtäväksi vain laittaa kaviot renkaan sisälle.

Agi-treenien jälkeen lähettiin maastoretkelle ottamaan valokuvia syys-luonnosta. Oona tosin keskittyi enemmän syömiseen kuin kuvaamiseen, vaikka yhden kuvan onnistuikin ottaa tönäisemällä miuta:


Seuraavat kuvat on miun ottamia:





Oonan riimu oli hangannut turvasta ihon rikki :(


Joten laitoin siihen pehmusteeksi heijastimen, kun kaikki Oonan riimut osuvat turvasta samaan kohtaan :)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti