Saahan sitä aina haaveilla

1. Ponisatula, vaaleanpunainen, 267€

2. Kuljetussuojat, lilat, 42€

3. Shettissuitset, lilat, 74€

4.Mini-juoksutusvyö, lila, 29€

5.Kärpäshuppu, leopardi-kuvioinen, 37€

6. Naruriimu, lila, 10€

7. Fleece hommeli :), lila, 67€

8. Mini-neoprensuojat, lila, 21€

9. Korvahuppu, lila, 43€

10. Mini-bootsit, lila, 10€

11. Bootsit, oranssi+vihreä+pinkki, 21€/kpl=63€

12. Satulahuopa, lila, 13€

13. Jalustimet, sydän, 74€

14. Karvainen satulavyö, lila, 40€

= 790€   Mistäs revin tollaset rahat? :D

Muuttopäivä lähestyy

3 PÄIVÄÄ OONAN MUUTTON!

Eilen käytiin Merikan kanssa ajamassa Oonalla. Poni oli alkumatkasta ja kotiinpäin tullessa mukavan reipas :) Lenkki vähän venähti ja oltiin vielä kahdeksan maissa maastossa (silloin oli jo aika pimeää!) ja yhdessä vaiheessa oli aika lähellä ettei Merikan kanssa lennetty kärryistä! Oona huomasi ilmeisesti tien vieressä vaanivat kivet (jotka muuten syövät poneja!) ja teki yllättävän nopean sivuttaisliikkeen. Siitä seurasi, että kuskit lenteli kärryissä miten sattuu, mutta onneksi Oona ei lähtenyt juoksemaan karkuun tai minä ainakin olisin jäänyt ojaan makailemaan. Tuon välikohtauksen jälkeen olin paremmin hereillä ja ehdin vetäistä ohjista ennen väistöliikettä, kun Oona seuraavan kerran säikähti oksan rasahdusta.

Kokeilin eilen Oonalle sitä jätti-loimea. Se oli kyllä aika hieno tuollaisen pikku palleroisen päällä :D

Riimua en ehtinyt kokeilemaan, koska mein ajolenkki vähän venähti, kuten jo kerroin. Se riimukin on kuitenkin 99% varmuudella liian iso.

------------------------------------------------------------------------------------------------

Ja kuten voitte arvata, olen todella innoissani Oonan lähenevästä muutosta Pöntylään! Lauantaina haetaan Oona kaikkine tarpeettomine tavaroineen Maijalta ja kuskataan tuohon lähemmälle tallille tutustumaan uuteen shettis-kaveriin. Yritän tehdä ensimmäisen Pöntylä-postauksen vielä silloin lauantaina :)

Ratsastelua ja lisää tavaraa

Vaikka tämä seuraava juttu ei ihan blogin aiheisiin kuulukaan, niin on ihan pakko tulla kertomaan miten ihanaa oli eilen päästä pitkästä aikaa ratsastamaan! Tässä eräällä läheisellä tallilla (matkaa n. 4,5km meiltä), on yksi ratsuponi, joka tarvitsee liikuttajaa talveksi omistajien asuessa niin kaukana. No, tämän ponin omistajan äiti on meidän äitin kaveri, joten päästiin kokeilemaan Siru-ponia. Siru oli kuulemma aika hankala, oli heittänyt omistajaansa paljon selästä jonkin aikaa sitten, mutta rauhoittunut nyt vähäsen. Epäilin aika vahvasti, etten pärjää Sirulle, koska en ollut kohta kahteen vuoteen ratsastanut kunnolla. Merika, miun pikkusisko, tuli myös Sirua kokeilemaan, koska tarkoitus olisi mahdollisesti alkaa yhdessä ponia liikuttamaan.

(kuva sukupostista)

Mentiin tallille ja ensivaikutelma Sirusta oli tavallaan aika epäedustava, sillä poni teutaroi naruissa omistajan sitä varustaessa. Siru ei seissyt hetkeäkään paikallaan ja oli kuulemma ollut sellainen viimeiset kaksi viikkoa. Suitsia laittaessa poni lähti kävelemään karkuun ympäri pihaa omistajan pitäessä kaulalla olevista ohjista kiinni. No, en antanut ensivaikutelman lannistaa, vaan kiipesin Sirun selkään, kunhan sen omistaja oli sen verrytellyt. Ratsastimme jonkinlaisella tarhapellolla (laitumella?), koska tallilla ei ole kenttää. Mutta ai ihanuus, kun Siru oli mahtava ratsastaa! Se ei ollu lainkaan sellanen räjähtävä raketti, millaista odotin, vaan ihanan lepsu. Ravissa piti jopa pyytää enemmän eteen kuin jarrutella ja sellaisista poneista mie tykkään ;) Sirun laukkaan mie rakastuin <3 Se oli ihanan hidasta ja pyörivää ja täysin hallinnassa, sellaiseen en ole esim. Halilla aikoinani ratsastaessa tottunut. Hali ryösti tai veti muuten vaan kovaa laukkaa, mutta kivaa se oli silti :)

(kuva sukupostista)

Siru on kuitenkin aika säikky, sillä se säpsähti jopa todella kaukaa kuuluvaa laukausta ja sen omistajan vanhemmat kertoivat kaikenlaista, mitä poni on säikähdellyt.
   Miun jälkeen Merika ratsasti Sirulla kaikissa askellajeissa ja tykkäsi myös. Sitten ponin omistaja ratsasti vielä, kunnes mie menin loppukäynnit :) Sovittiin sitten seuraava kerta ensi viikonlopulle, jolloin Sirun omistaja on vielä mukana, mutta jossain vaiheessa aletaan käydä Merikan kanssa kahdestaan.

Sitten takaisin blogin varsinaiseen aiheeseen, eli Oonaan! ENÄÄ 5 PÄIVÄÄ OONAN MUUTTOON! Jee! :)

Tänään postissa tuli Oonalle tilaamani loimi (lila-fleece!) ja karvariimu. Riimu on ihan varmasti liian iso, sillä se on pony-kokoinen ja näytti ihan jätti-isolta!

Sitten on se loimi, joka on myöskin pony-kokoinen (aika epämääräinen koko, eikö?).

Minulle ilmoitettiin, kun erikseen kysyin, että loimen koko on 140cm niskasta häntään. Mutta tämän minulle tulleen loimen pituus _säästä_ häntään on 130cm, olettavatko valmistajat että hevosen kaula on 10cm pitkä?? Jaa-a, laitoin sähköpostilla sinne viestiä...

Kertokaapas nyt, hyvät lukijat ja kaikki muutkin, haluatteko että alan kirjoittaa Oonan kuulumisien ohella myös Sirusta? Vai pidänkö blogin ihan vaan Oonan omana?

Tuntuu ettei me edistytä

Olin eilen tallilla ja rakensin kentälle pitkästä aikaa agility-radan. Siinä oli pujottelu, hulavanne (joka vedetään Oonan läpi), porttieste, säkin päältä kävely, pysäytys, autonrengas ja kurmalavojen ylitys. Oona oli taas vaihteeksi energinen (tuntuu että nuo Oonan energiatasot menevät vuoristorataa: välillä ollaan niin reippaita ja välillä taas kaviot on naulattu maahan kiinni).

Pujottelu, este, säkin ylitys, pysäytys ja kurmalavojen ylitys meni tällä kertaa aika helposti. Itse asiassa Oona suostui jopa ravaamaan kuormalavojen yli, joita olin laittanut kaksi peräkkäin ikään kuin sillaksi.

Autonrenkaan kanssa mie menetän kohta toivoni! Ollaan ties kuinka kauan sitä toistettu, mutta Oona ei millään tajua laittaa itse niitä jalkojaan sinne. Neiti vaan odottaa, että joku nostaa ne jalat sinne renkaaseen. Olen aina palkinnut, kun Oonalla on kaviot renkaan sisällä, mutta argh! Miten te olette saaneet ponin tajuamaan tehtävän?
    Hulavanteen kanssa oli sellainen ongelma, että se oli liian pieni, eikä läskipallero mahtunutkaan siitä läpi, joten muutin siihen tehtäväksi vain laittaa kaviot renkaan sisälle.

Agi-treenien jälkeen lähettiin maastoretkelle ottamaan valokuvia syys-luonnosta. Oona tosin keskittyi enemmän syömiseen kuin kuvaamiseen, vaikka yhden kuvan onnistuikin ottaa tönäisemällä miuta:

Seuraavat kuvat on miun ottamia:

Oonan riimu oli hangannut turvasta ihon rikki :(

Joten laitoin siihen pehmusteeksi heijastimen, kun kaikki Oonan riimut osuvat turvasta samaan kohtaan :)

Tänne eksyi blogitunnustus

Olin kyllä aika varma, ettei tällainen blogitunnustus eksyisi keneltäkään minun blogiini, mutta sain sen kuitenkin Emmiltä :)  Niinpä minäkin sitten teen sellaisen, lukekaa jos jaksatte:

1. Suosikkiväri:  Hevostavaroissa ehdottomasti lila, vaatteissa ehkä ruskea ja harmaa ja muuten keltainen

2. Suosikkieläin: Poni! Poneja ei voita mikään :)

3. Suosikkinumero: Olisiko 13? Miun synttärit on 13.5. :)

4. Suosikki alkoholiton juoma: Marlin päärynämehu, se on ihan parasta!

5. Facebook vai Twitter: En käy kummassakaan, mutta olen nähnyt The Social Network-leffan, joten pisteet siitä facebookille

6. Intohimosi: Ööh... Sanotaan nyt vaikka, että hevoset. Niistä voisin vielä tarkentaa, että ratsastus, koska sen on niin ihanaa <3 Ikävöin ratsastusta, koska en ole kohta kahteen vuoteen kunnolla ratsastanut :(

7. Saada vai antaa lahja? Molemmat! Lahjoja on kiva saada ja mielelläni annan lahjan myös antajalle

8. Suosikkikuvio: Sydän! Piirrän niitä joka paikkaan ♥

9. Suosikkiviikonpäivä: Lauantai, koska silloin on vapaapäivä, eikä seuraavana aamunakaan tarvitse herätä kouluun :)

10. Suosikkikukka: Hmm.. Lasketaanko hiuskorallikaktus kukaksi? Miulla on sellainen ja se on tosi hauskan näköinen :)

Jaan tämän tunnustuksen eteenpäin Riinalle, en muille koska tuntuu että kaikki ovat jo saaneet sellaisen :)

Horzen tilaus

... joka tänään vihdoin saapui! Paketti oli sellainen kaksi metrinen pötkylä, kiitos valtavan pitkän juoksutusraipan :) Pahvien seasta löytyi seuraavia tavaroita:

Hyvin heijastavia heijastimia, syksyn must-varusteet! Tässä on suitsiheijastimet, jalkaheijastimet ja heijastinrintaremmi (viimeeksi mainittu lähtee takaisin valmistusvirheen vuoksi).

Sitten on ensi kevättä ajatellen hikiveitsi, jolla lähtee ihan superhyvin karvanlähtöaikaan talvikarvat pois!

Lisäksi ostin kuolaimet, kun meillä ei nyt yhtiäkään ole. Aina ollaan Maijalta lainattu, mutta Pöntylässä pitääkin sitten ihan viimeistään olla omavarainen näiden varusteiden suhteen ;)

Sitten on vielä se aiemmin mainittu juoksutusraippa sekä 120cm ajoraippa (oikeastaan se on kouluraippa, mutta juuri sopivan mittainen ajamiseen). Niistä en kuvia alkanut ottamaan, kun oli niin vaikean pitkät :)

Ensi viikolla pitäisi sitten tulla lila fleeceloimi (saa nähdä onko sopiva, kun selän mitaksi ilmoitettiin 140cm niskasta häntään) ja sininen karvariimu, vaikka ihan väärän värinen onkin :)

Energinen poni?

Tämä ja kaikki seuraavat kuvat sunnuntailta

Torstaina miun pikkusisko Noora kävi ratsastamassa Oonalla. Poni oli ihan kummallinen; yli-energinen ja levoton. Käytävällä ei halunnut seistä paikallaan ja kentällä alkukäynneissä se meni sellasta pikavauhtia, mitä en ole kyllä koskaan tuolta pullalta nähnyt.
  Niin kuin yleensäkin, pidin Nooralle tuntia. Laitoin ne tekemään voltteja, pysäytyksiä ja kevennyksen vaihtamista. Tällä kertaa Noora jaksoi valittamatta ratsastaa koko sen puoli tuntia, joka meillä oli tuohon ratsastukseen aikaa. Oona oli ihan sen oloinen, että laukka olisi irronnut helposti, mutta Noora ei halunnut kokeilla, en sitten tiedä miksi.

Perjantaina Maija soitti illalla, että Oona oli karannut (taas vaihteeksi), mutta ei antanut kiinni. Maija oli yrittänyt jo pari tuntia saada karkulaista leivällä ja kauralla kiinni, mutta Oona oli vaan jatkanut pakoaan. Silloin oli jo ihan pimeää ja kun ponikin on musta, on aika mahdollista että se jää auton alle juoksennellessaan tiellä. No, lähdettiin iskän kyydillä ajamaan tallille päin taskulampuilla ja porkkanoilla varustettuina. Onneksi Maija soitti kesken matkan ja ilmoitti, että naapuri oli saanut karkulaisen kiinni, joten me käännyttiin takaisin kotiin ennen kuin oltiin edes pitkälle ehditty ajaa.

Lauantaina en päässyt tallille, koska meillä oli häät Helsingissä ja ne veivät koko päivän. Oona oli arestissa sisällä rikottuaan aidan karatessaan tarhasta perjantaina.

Sunnuntaina eli tänään, mentiin tallille Merikan ja Kristan kanssa. Oona oli edelleen sisällä, koska aitaa ei vielä oltu saatu korjattua. Otettiin Oona käytävälle, ja kuten arvelinkin, poni oli ihan sekaisin. Torstain energisyys ja levottomuus oli kymmenkertaistunut sisällä seisomisesta; käytävällä stepatessakin polvet nousivat turvan korkeudelle. Tämän takia päätettiin juoksuttaa ponia irtona ennen ajolenkkiä. Oona juoksi ihan vapaaehtoisesti ympäri kenttää eikä antanut kiinni, kun oli aika lopettaa juokseminen. Vihdoin, kun saimme energia-palleron kiinni, valjastimme sen tallissa. Ajaessa Oona oli aluksi energinen, mutta hyytyi aika nopeasti joutuessaan välillä vetämään jopa kolmea! Ajettiin noin 6km + Männistön pihassa ravia ympäriinsä. Puolimatkassa Oona oli jo oma laiska itsensä. Tallilla paijailun ja harjauksen jälkeen Oona joutui takaisin karsinaan, tosin aika tyytyväisenä huomatessaan heinämytyn karsinan nurkassa.

Videolta otettu pysäytyskuva :)

101. postaus

Nyt on Oonan kauppakirjat allekirjoitettu! Äiti laittaa huomenna rahat Maijalle ja sitten poni onkin ihan _virallisesti_ miun :) Oonan muutto tapahtuu 1.10., eli silloin viedään Oona uuteen kotiin Pöntylään!

Varustepostaus IX

Vihdoin ryhdistäydyin ja otin kuvat näistä lopuistakin loimista, jotta voin tehdä tämän varustepostauksen. Tässä se nyt tulee; Loimet (osa 2):

Tässä on Oonan musta, ohut sadeloimi, jonka itse asiassa sain kaupan päälle kun ostimme ponille koppakärryt. Loimea on vain kokeiltu Oonalle, mutta uskoisin sen silti pitävän vettä ;) Siinä on hyvä loimi vaikka kesäsateille.

Tässä onkin sitten toinen kaupanpäällisloimi, vihreä ötökkäloimi. Sain niitä silloin kaksi kappaletta, eli jos jollakin on tarvetta 105cm ötökkäloimelle, niin minulta saa halvalla! Oona nyt ei mitään tällaisia loimia tarvitse, mutta pidän silti ainakin toisen itselläni ihan huvin vuoksi ;)

Sitten on tämä suloinen ratsastusloimi, jonka teimme itse äitin kanssa. Se on (kuten väreistäkin voi päätellä) joululoimi ja käytimme sitä viime jouluna erilaisissa ajelutustapahtumissa. Eiköhän sille tänäkin jouluna käyttöä löydy =)

Näiden lisäksi Oonalla on kaksi Maijan loimea sekä postissa tulossa yksi uusi lila fleece :) Ihan kuin Oonalla ei olisi jo tarpeeksi tavaraa! Sitten olen tilannut vielä Horzeltakin paketin, joka sisältää kaikkea tarvittavaa (eli mikään niistä tavaroista ei ole tarpeellinen).

Video blogin piristeeksi

Klikatkaa videon otsikosta, niin näette sen isompana Youtubesta :) Laittakaa kommenttia videosta tuohon alle, kiitos :)

Tavallinen tallipäivä

Kerron tänäisestä tallipäivästäni kuvapostauksen muodossa:

Ihan aluksi hain Oonan tarhasta talliin

Sitten harjasin ponin huolella ja putsasin kaviot

Seuraavaksi laitoin Oonalle valjaat

Ja koppakärryt

Sitte lähettii ajamaa :)

Mentii pellolle ja Oona oli tosi herkkä ja energinen :)

Kotiin päin tulossa ja Oonalla on tietenkin kova kiire

Tallipihassa otin Oonalta valjaat ja kärryt pois

Ja annoin sen hetken aikaa syödä vapaana

Harjauksen jälkeen toin Oonan takaisin tarhaan :)

Lisäksi kävimme kentällä tekemässä hieman maastakäsin-harjoituksia, mutta tyhmänä videoin koko homman ilman että Oonan kanssa oltiin edes kuvassa. Siis kamera kuvasi kentän laidalla, mutta me oltiin Oonan kanssa kuvan ulkopuolella :D
Tässä kuitenkin video, jonka materiaalina yksi irtojuoksutus:

http://www.youtube.com/watch?v=oTpHOhIGeXk

Muutoksia ja muuttoja edessä

Asiat on nyt niin, että pian pitää ruveta laittamaan omistajanvaihdos-lappu menemään, sillä Oonan omistaja-tietoihin tulee muutos. Niinkuin useat tietävätkin, Oona on puoliksi minun ja puoliksi Maijan, mutta nyt asia muuttuu. Tästä lähin Oona on vain ja ainoastaan miun !! :D Ihanaa!

Oston lisäksi Oona muuttaa uudelle tallille, sillä meiltä on Maijan tallille yli 20km matkaa. Oona tulee mein talon läheiselle yksityistallille, jonne miulla on matkaa vain noin kilometri :) Sitten käyn pääsääntöisesti joka päivä tallilla, ainakin siivoamassa Oonan karsinan, sillä tällä tallilla siivoaminen on hevosten omistajien hommaa. On oikeasti todella hienoa, miten asiat järjesty näin hyvin ;) Olen taivutellut äitiä ja iskää Oonan ostoon ja nyt se viimein toteutuu! Eikä ole lainkaan pahitteeksi, että Oona muuttaa niin lähelle, sillä eipähän tarvitse aina kyytiä ruinata tai käyttää rahaa mopon bensoihin.

Näillä näkymin Oonan muuttaa ehkä syyskuun lopussa, eli muutaman viikon päästä, kunhan saadaan paperit Maijan kanssa tehtyä. Olen ollut ihan hiljaa näistä osto-suunnitelmista täällä blogissa, sillä halusin kertoa vasta kun asia varmistuu :)

20 lukijaa!

Täytyy taas kiittää ja kumartaa lukijakaartiamme, joka on kasvanut jo kahdenkymmenen hengen kokoiseksi! Muistan kiitokseni kymmenennen lukijan kohdalla ja se tapahtui heinäkuun alussa :) Kiva tietää, että tämä blogi kiinnostaa muitakin kuin itseäni! Kaikkien mielestä 20 ei ole paljon, kun vertaa esimerkiksi Riinan ja Rullen blogiin, jota luen, siellä täyttyi juuri 200 lukijaa. Mutta hei, eihän täällä ole kuin 180 lukijaa vähemmän! Mitä pienistä ;)

-------------------------------------------------------------------------------------------

Eilen päätin kokeilla Oonalla taas ohjasajoa, vaikka se ei todellakaan kuulu lempilajeihini. Syynä on se, että mie en osaa sitä, sitten ei Oonakaan tajua ja kaikki menee pieleen ja mie lyhyt-hermoisena hermostun. Siihen se sitten aina tyssääkin. Lisäksi Oona tekee sellaista, että se pysähtyy ja kääntyy ympäri miuta kohti. Mie käännän sen takaisin, jatketaan vähän matkaa ja taas poni kääntyy miuta vaataan. Ärrin...

Eilen kävi kuitenkin toisin! Oona meni tosi hienosti, mikä lie syynä :) Ravissa Oona meni tarpeeksi hitaasti rikkomatta käynnille ja myös pysäytykset onnistuivat suoraan ravista. Meidän ympyrät nyt ei ole ympyröitä nähnytkään, mutta kunhan ohjaus pelaa sen verran, että ohjasta kääntämällä ponikin kääntyy.

Hyvä mieli jäi tuosta ohjasajamisesta, ehkä en kuitenkaan hautaa sitä lajia (ihan vielä :D).


Kevät 2010 - Oona katsoo, kun ohjasajan Vilmalla



Mission: Kurainen riimu

Tällaiselta näyttää Oonan käytetyin riimu, jota ei enää meinaa tunnistaa edes lilaksi. Päätin sitten pestä tuon kurakasan :) En ole ennen riimua (tai muutakan vastaavaa) pessyt käsin, mutta kerta se on ensimmäinenkin. Hankasin riimua harjalla mäntysuopa-vedessä, kunnes se näytti vähän siistimmältä ja jätin sen sitten kuivumaan.

Ja tällainen on lopputulos :) Kaunis väri on paljastunut kurakerroksen alta! Tyytyväinen olen ja voin sitten alkaa pesemään muitakin riimuja. Viime yönä yksi Oonan loimi ja satulahuopa oli pesukoneessa, eli suunnataan kohti syksyä ja talvea puhtaissa varusteissa :)

Juoksutusta

Kuvissa näkyykin kaikki tarvittava, käytiin pellolla juoksuttamassa Oonaa. Tänään ei taas laukka noussut lainkaan ympyrällä, mutta kun juoksin itse vieressä suoraa pätkää, niin Oona laukkasi ihan hyvin. Kumma poni :) Eipä siinä sitten muuta, lyhyt postaus tuli, mutta ei voi minkään ;)