Riiviöt |
Laitoin Oonan kärryjen eteen ja otin Ruususen mukaan perähevoseksi. Lähdettiin ajelemaan kylätietä ja alkumatka meni tosi hyvin.
Sitten alkoi ongelmat... Huomasin, että takaa tuli auto ja mietin, mitä teen, kun ei siinä mahtunut autolla ohittamaan. No, ajoin Oonan metsän puolelle ja autoilija meni ohi. Sitten Ruusu keksi karata ja lähti vetämään takaisin tielle. Roikuin hetken aikaa mahallani ponin perässä, kunnes otteeni irtosi ja Ruusunen lähti vapaana kävelemään kotia kohti. Oona, joka oli kärryjen kanssa aika hankalassa paikassa, halusi sitten lähteä perään ja kääntyi aika taitavasti kohti tiheää pusikkoa. Nappasin kärryjen perästä kiinni ja ohut selkänoja (joka oli valmiiksi poikki) vääntyi ja siinä ollut heijastin tippui ojan pohjalle. Samoin raippa. Sain Oonan ohjista kiinni ja yritin epätoivoisesti kääntää sitä takaisin tielle pusikon ohi ja samalla huusin Ruusua tulemaan takaisin. Ruusu pysähtyi ja jäi katsomaan, mitä huusin ja toivoin ettei tielle tulisi autoja. Sitten sain Oonan takaisin tielle ja lähdin taluttamaan sitä kohti Ruusua. Ruusu lähti kävelemään karkuun ja kun pyysin Oonaa ravaamaan, Ruusukin ravasi. Jätin Oonan kävelemään yksinään ja juoksin Ruususen kiinni. Sitten palasin Oonan luo ja jouduin kääntämään molemmat ponit ympäri hakemaan heijastinta ja raippaa. Vihdoin ja viimein, kun minulla oli molemmat ponit kiinni ja heijastimet ja raipat mukana, käänsin ne vielä kerran hankalasti kapealla tiellä ympäri. Sitten lähdettiin takaisin kotia kohti ja huomasinpa vielä, että Oonan pusikkoreissu oli tehnyt kärryjen etuvaneriin pienen reiän!
Sellaista tänään ja muistuttakaa, jos vielä joskus tulen hulluksi ja päätän kokeilla tätä uudelleen, että ei todellakaan kannata!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti