Vuosi sitten oli lunta

Haha, voisin vaikka tottua tähän! Kello on vähän yli kaksitoista maanantaina ja minä olen ollut kotona jo toista tuntia, kun koulu loppui varttia vaille 11! Eipä sillä, huomenna loppuu jo puoli kymmeneltä :D Huono puoli tässä on se, että joudun katsomaan tuota poikkeuksellisen kaunista ja aurinkoista (ja lumetonta!) syysilmaa täältä ikkunan läpi kotoa (sillä enhän toki voi mennä siitä ulos nauttimaan!), koska joudun odottamaan Merikaa joka pääsee koulusta vasta iltapäivällä kuten normaalit ihmiset, ennen kuin voimme lähteä tallille!

Viime päivinä en ole jaksanut tulla postailemaan, vaikka vähän on kuvia napsittukin (sumusta ja sateesta huolimatta), mutta julkaisen niitä nyt sitten tässä postauksessa. Minun oli tarkoitus tulla myös esittelemään tänne Oonan uutta loimea, kun sen joskus viikko sitten ostin. Minun oli pakko ostaa se, kun kerran halvalla sain! Se on käytettynä ostettu sateenpitävä toppaloimi (200g, joten ei kovin paksu), ja maksoi postikuluineen vain 21€! Jospa sille tulisi joskus käyttöä?

Loimi on hieman likainen ja lautasen päällä näkyy pieni vekki, jonka liiman kanssa korjasin :D

Tämä on vähän nafti Oonalle (95cm), mutta menee kuitenkin. Jotkut 95-kokoiset on tuolle sopivia, jotkut taas pieniä.. No, ei se haittaa :D

Samalla tuon loimen kanssa piti esitellä Oonan uusi heinähäkki! Poni kun on laihdutuskuurilla (jos jollekin on jäänyt vielä epäselväksi :D), niin sillä on tapana ahmia kaikki heinät hirmuista kyytiä ja höristä sitten sydäntäsärkevästi kaikille tallipihassa liikkuville ruuan toivossa. Jospa tuo häkki verkkoineen hieman hidastaisi tuota ahmimis-prosessia!

 

Hyvin samoihin aikoihin kun Oona sai tuon heinähäkin, päätti se siirtyä itsenäisesti laitumen puolelle tarhaamaan. Se sai sitten minun puolestani jäädä sinne, kerran niin kovasti halusi päästä viimeisiä ruohonkorsia mutamaasta nyppimään. Ja saihan se samalla seuraa, kun Nappi ja Tauski olivat jo ennestään laitumella!

 

Onks sulla herkkuja?

Mun herkut, älä ees yritä!

Pulla lentää!



Eilen sekä Noora että Petra (pikkusiskoja) kävivät ratsastamassa Oonalla. Alkuun talutin Petraa ilman satulaa ja hämmästelin miten hyvin tänään neljä vuotta täyttänyt Petra kesti selässä ilman että kukaan piti kiinni. Vähän sitten neuvoin Petralle ponin ohjaamista (kääntyminen, pysähtyminen ja liikkeellelähtö) ja nekin meni yllättävän hyvin! Petra oli niin innoissaan, ettei olisi millään suostunut lopettamaan ratsastamista :D

Seuraavana oli kuitenkin Nooran vuoro ja tällä kertaa Oona yllätti sillä, miten kiltti se oli vaikka Noora menikin ilman satulaa! Poni yritti vain kerran (surkeasti) heittää Nooran alas, mutta muuten toimi kuin enkeli! Hyvä Oona! :)

Hieno länkkäriponi ja yllättävän hyvin kestäneet omatekoiset länkkärisuitset *kopkop*!

Loppuun vähän tandemilla ratsastusta!

Ihan kohta on kulunut kolme viikkoa viimeisimmästä ajokerrasta, joten ajattelin että josko tänään olisi aika palata pikkuhiljaa ajohommien pariin! Oona on ollut kaikessa liikutuksessa viimeaikoina tosi reipas, joten ehkä ajolenkkikin sujuisi jo vähän reippaammassa tahdissa? :)