Ah! Tänään oli ihana päivä, enkä edes kuollut, vaikka Ceben kanssa hiihtoratsastettiinkin! Mentii tallille Merikan ja Kristan kanssa joskus yhdentoista aikaan ja liikutettiin Oona juoksuttamalla sitä mahansyvyisessä hangessa <3 Poni oli hieno, eikä hengästynyt vaikka hankitreeni oli aika rankkaa :) Viereisisssä tarhoissa hevoset Gorba ja Cebe kävivät ihan ylikierroksilla (kuten Oonakin) ja vetivät kaikki kolme pukkeja, kiitolaukkaa ja hyppivät pystyyn! Siis meiän pallero-Oona hyppi pystyyn kun oli niin innoissaan! Tehtiin me vähän akrobaatti-temppujakin Oonan kanssa siellä umpihangessa :)
Sitten oli vuorossa se kauhulla ja innolla odotettu hiihtoratsastus Cebellä! Sain jalkaani laskettelusukset (jotka ovat muuten sata kertaa paremmat kuin minisukset) ja sitten Mia hyppäsi Ceben selkään ja minä roikuin liinassa. Alkuun meno oli vähän huteraa, mutta kyllä se siitä helpotti ja lopulta mentiin maastoon. Alamäet olivat ihan kamalia (varsinkin jyrkät) ja yhdessä vaiheessa miun oli pakko tehdä hätälaskeutuminen penkkaan, kun sukset veivät vauhdilla kohti Ceben takajalkoja! Kyllä me kovaakin mentii, Cebestä kun sitä vauhtia lähetee aika reilusti jos sen antaa painaa kiitolaukassa ylämäkeen :) Tilsat lenteli ja ja hiihdin siellä silmät kiinni, mutta ihme kyllä, pysyin pystyssä!
Hiihtojen jälkeen vielä ratsastin Cebellä vähän aikaa kentällä, herra osasi olla oikein kiltisti :)
Ihana toi ensimmäinen kuva, Oona on niin kaunis :-)
VastaaPoistaOona tosiaan oli eilen oikein ihanalla tuulella, silmät kirkkaina poseerasi lumiturpa-kuvaa varten :) Se on kaunis silloin kun haluaa olla :) <3
VastaaPoista