Ensimmäinen videopostaus!

Apua! En meinaa uskaltaa julkaista tätä _videopostausta_, jonka tänään tein :D Ensinnäkin aihe "tavallista hummailua" on aika tylsä ja toisekseen en tykkää yhtään itsestäni tuolla videoissa säätämässä! Antakaa armoa, se on 11minuuttia tyhjänpäiväistä turhuutta ja tarpeetonta säätämistä :)

Laittakaa äänet kovalle :)

Lenkkeilyä ja mahakuvia

Kävin tänään ajamassa Oonalla lenkin rantaan ja takaisin, eli n. 3km. Pakkasta oli vähän alle -20 astetta, joten siinä oli sormijumppa koetuksella, pysyykö lämpimänä vai palataanko tallille umpijäässä. Oona oli aika reippaalla tuulella, ravattiin matkasta ehkä vähän alle 2,5km, eikä Oona pistänyt ollenkaan pahakseen kuten yleensä :)

Lenkki meni hienosti, aikaa kului 30min, tai vähän vähemmänkin jos ei oltaisi käyty kokeilemassa toivotonta hankikahlausta. Keskimääräinen vauhti oli siis n. 6km/h.

Tallissa Oona sai fleeceloimen niskaan ja rusinoita turpaan :) Sitten vein ponin tarhaan, mutta sitä kutitti niin kovasti että se kävi piehtaroimaan keskelle pihaa ;)

Oona on muuten LAIHTUNUT vähäsen, koska sen valjaiden mahavyö menee jo viimeisiin reikiin molemmilta puolilta :D Niinpä järkeilin, että sen täytyy laihtua vielä lisääkin, joten meidän täytyy ostaa sille uudet valjaat. Lisäksi näistä nykyisistä puuttuu y-rintaremmin kiinnitykseen vaadittavat metallirinkulat. Löysin kuin löysinkin uudet, käyttämättömät valjaat ja ostin ne nyt tuolle pullalle :) Toivottavasti ovat hyvät, sillä myin nämä nykyiset pois :D

Uudet, hienot, tulevat valjaat :)

Vertailun vuoksi Oonan mahakuvat, onkohan tuo nyt muka laihtunut?

Helmikuu 2011 - Oona seisoo kakkakasassa

Joulukuu 2011 - Oona seisoo korvessa

Ponien irrottelua kuvina

Eilen, vihdoin ja viimein, pääsin taudin hellitettyä käymään tallilla. Tänään päätin antaa ponien irrotella kentällä vapaana, sillä lumipenkat ympäröivät kenttää aitojen tavoin :)

Ruusu aloitti piehtaroimisella...

...ja riimun karistamisella

Sitten mentiin ja kovaa!

Välillä jäätiin hengähtämään ja ihmettelemään maassa lojuvia naruja

Sirun säätövideo

Todella ärsyttävää viettää kaikki päivät sisällä kipeänä :( Sunnuntaista asti olen ollut kipeä, enkä luonnollisesti ole päässyt tallille ollenkaan! Merika ja Noora (pikkusiskot) ovat hoitaneet Onzkua, mutta en malta odottaa, että pääsen halimaan sitä ponin palleroa :)

Koska nyt ei tosiaan ole mitään postailtavaa, laitan yhden videon Sirusta, jossa minä ja Siru _kävellään_ pellolla. Tosin Siru oli erimieltä tuosta askellajista... Aikamoinen teräsmummo poni :D Video on kännykkälaatua ja tylsä, katsoo ken jaksaa ja tahtoo :) Pahoittelen omaa ratsastustani, huomatkaa kuitenkin ettei satulassa ole jalustimia ;)

http://www.youtube.com/watch?v=gHfNeanM2r8

Lenkkeilyä ja Driving Classia

Onpa omaperäinen ja kekseliäs otsikko! Kävin tänään taas pitkästä aikaa ajamassa Oonalla :) Heti alkumatkasta otin ravipätkät tiukilla ohjilla, jotta saisin poniin jotakin eloa. Yleensähän ajan aika löysillä ohjilla, koska olen aina ajanut silleen ja Oona on tottunut siihen. Ensimmäisen kerran joskus viime keväänä (?) kun ajoin tiukilla ohjilla, poni rupesi painamaan kuolaimelle ihan hirveästi, ohjaus ei pelannut ja se teki ihmeellisiä koikkaloikkia jatkuvasti, mutta meni kuitenkin kovaa! Mieluummin ajan hitaasti ja hallitusti kuin kovaa ja toivoen parasta.

Oona lähdössä lenkille!

No, kuitenkin tänään Oona aluksi ihmetteli tiukkaa ohjaa, mutta alkoi siitä heräilemään ja olikin pian mukavan energinen :) Se nosti ravin löysilläkin ohjilla ihan vapaa ehtoisesti (siis läski-Oona halusi itse ravata!) ja meni aika kovaa ilman että tarvitsi käskeä. Kotiin päin tullessa olisin tuon vielä ymmärtänyt, mutta me mentii koko ajan kauemmaksi kotoa ja poni paahta pää viidentenä jalkana :)

Loppuun ajettiin kentällä vähän Driving Classin helppoa ohjelmaa ulkomuistista. Nyt kun katsoin rataa täältä, huomasin että unohdin siitä yhden kohdan, mutta mitä pienistä :) Oona oli mukava ja rata tuntu tosi helpolta. Pääty-ympyrätkään ei ollu enää ollenkaan vaikeita!

Arvonnan voittaja on nyt selvillä!

Jännitys tiivistyy...

Onneksi olkoon Henna, voitit arvonnassa Happy-go-Lucky satulahuovan! Saat pian sähköpostia :) Kiitos kaikille osallistujille! Joskus tulevaisuudessa on varmasti tiedossa taas uusi arvonta, joten muistakaa seurata blogia ;)

Talvipäivä tallilla

Ah! Tänään oli ihana päivä, enkä edes kuollut, vaikka Ceben kanssa hiihtoratsastettiinkin! Mentii tallille Merikan ja Kristan kanssa joskus yhdentoista aikaan ja liikutettiin Oona juoksuttamalla sitä mahansyvyisessä hangessa <3 Poni oli hieno, eikä hengästynyt vaikka hankitreeni oli aika rankkaa :) Viereisisssä tarhoissa hevoset Gorba ja Cebe kävivät ihan ylikierroksilla (kuten Oonakin) ja vetivät kaikki kolme pukkeja, kiitolaukkaa ja hyppivät pystyyn! Siis meiän pallero-Oona hyppi pystyyn kun oli niin innoissaan! Tehtiin me vähän akrobaatti-temppujakin Oonan kanssa siellä umpihangessa :)

Sitten putsattiin kaikki Oonan varusteet pitkästä aikaa: satula, ravi- sekä ratsastussuitset ja valjaat :) Olen niin laiska, etten tahdo saada niitä koskaan pestyä :D

Sitten oli vuorossa se kauhulla ja innolla odotettu hiihtoratsastus Cebellä! Sain jalkaani laskettelusukset (jotka ovat muuten sata kertaa paremmat kuin minisukset) ja sitten Mia hyppäsi Ceben selkään ja minä roikuin liinassa. Alkuun meno oli vähän huteraa, mutta kyllä se siitä helpotti ja lopulta mentiin maastoon. Alamäet olivat ihan kamalia (varsinkin jyrkät) ja yhdessä vaiheessa miun oli pakko tehdä hätälaskeutuminen penkkaan, kun sukset veivät vauhdilla kohti Ceben takajalkoja! Kyllä me kovaakin mentii, Cebestä kun sitä vauhtia lähetee aika reilusti jos sen antaa painaa kiitolaukassa ylämäkeen :) Tilsat lenteli ja ja hiihdin siellä silmät kiinni, mutta ihme kyllä, pysyin pystyssä!

Hiihtojen jälkeen vielä ratsastin Cebellä vähän aikaa kentällä, herra osasi olla oikein kiltisti :)

Ponit tekee hiihdostakin hauskaa!

Nyt on vihdoin tullut talvi, ainakin siinä määrin että lunta on ihan kiitettävästi metsässä ja pelloilla :) Kuten olen jo moneen kertaan täällä blogissa kuuluttanutkin, hiihtoratsastus kuuluu talvisuosikkeihini. Tänään päästiin sitä vihdoin kokeilemaan!

Laitettii Oonalle satulan ja suitsien lisäksi ajorintaremmi ja rintaremmiin kiinni juoksutusliina, jonka sidoimme solmuun ponin pepun päälle. Näin ollen liina ei tipu ponin jalkoihin jos hiihtäjä syystä tai toisesta tippuu matkasta ;)

Noora ratsasti Oonalla, kun hiihtämistä kokeili Nooran kaksi kaveria ja minä. Ihme kyllä, olin ainoa joka ei kaatunut! Ehdottomasti parasta oli kova ravi tai laukka, koska silloin oli helpointa pysyä pystyssä. Mutta tämä oli vasta harjoitusta, sillä huomenna on vuorossa vähän kovempaa kyytiä; nimittäin Cebellä. Mian kanssa sovittiin, että mennään huomenna hiihtoratsastamaan, joten toivottavasti pysyn hengissä niin pääsen tänne kommentoimaan kuinka siinä kävi. Jos en tule, olen luultavasti rampa tai kuollut.

Uusien kuvien puutteessa kuva Kopsusta 28.12. Uskoisko?

Uusi video

Tässä taas yksi video, jossa myös Oona vilahtelee vähän väliä :) Siinä esiintyy kuitenkin myös Linda-poni (ja miun kaverin Riinan muutkin hevoset), joten älkää sekottako Lindaa Oonaan! Linda on se joka suostuu hyppäämään ilman kujaa :D Klikkailkaa taas videon otsikosta, niin näette sen isompana Youtubesta!

Montéa mökkitiellä

Keksin tänään, että laitan Nooran menemään Oonalla montéa :) Ei kuitenkaan kilpailemaan, Noora on siihen liian nuori ja Oona liian pieni, vaan ihan kotioloissa puksuttelemiseen. En tiedä juurikaan mitään montésta, mutta ainakin laitoin Nooralle oikein lyhyet jalustimet ja käskin ravaamaan niin kovaa kuin ponista lähtee. No ei siitä mitään lähtenyt, köpöttelyravia vaan :P

Miulta puuttuu nykyään lähes kokonaan treeni-into, ei hirveästi huvita lähteä ajelemaan Oonalla samaa tietä edestakasin uudelleen ja uudelleen, kun nenäkin jäätyy siinä päätä huimaavassa vauhdissa (about 2m/h). Yksin on aika tylsä treenata, Oonaakaan ei tunnu kauheasti huvittavan juosta yksinään. Tai eihän sitä ikinä huvita. Lisäksi olen hirveän lepsu. Kun Oona pysähtyy kesken lenkin ja kääntyy katsomaan miuta siellä kärryillä sen surusilmillä, niin voiko siinä muuta kuin luvata, että kohta lopetetaan? Treeni-intoa voisi kohottaa, jos tietäisi että tuolle ponille olisi joskus lähtöjäkin. Viimeksi sopiva lähtö oli elokuussa, ehkä Oona pääsee kerran vuoteen radalle.

Oonan surusilmät. Ne ovat kyllä paljon vaikuttavammat livenä!

40 lukijaa = Arvonta!

Äsken kirjautuessani bloggeriin minua odotti aivan ihana yllätys; 40 lukijaa! Sitä juhlistaakseni järjestän arvonnan :) Arvonta on avoinna kaikille ja osallistumisohjeet ovat seuraavat:

• Saat yhden arvan kommentoimalla tähän tekstiin, jos laitat mukaan sähköpostiosoitteesi
• Saat toisen arvan mainostamalla arvontaa omassa blogissasi alta löytyvällä kuvalla. Jos mainostat arvontaa, linkitäthän tekstin ilmoittautumis-kommenttiisi
• Aikaa osallistua on 15.1. asti

Tietysti palkintokin täytyy julkaista. Tällä kertaa arvonnan voittaja saa pony-kokoisen Happy-go-Lucky satulahuovan!

Huopa on vain vähän käytetty, mutta ihan uutta en raaski blogiarvontaa varten ostaa. Mutta nyt kaikki hopi hopi osallistumaan! :)

Varustepostaus X

Viime varustepostauksesta on jo aikaa, se oli syyskuussa, joten päätin nyt muiden postausaiheiden puutteessa kertoa teille "Oonan ovesta".

Oonan, kuten muidenkin heppojen karsinan oven vieressä on seinä, johon voi kiinnittää harjakoreja yms. Itse karsinan ovessa säilytän Oonan vihreää sadeloimea ja fleeceloimea, toisin sanoen arkiloimia :)

Seinältä löytyy kaksi pyyhettä, tyhjä heinäverkko ja näköjään sinne on eksynyt myös miun likaset, märät ja haisevat lapaset.

Harjakorista löytyy Oonan kärsinyt päiväkirja, harjakampa, hikiveitsi, unohdettu mineraalikivi, kaksi pehmeää harjaa ja kaviokoukku.

Lisäksi korissa on kaksi kovaa harjaa, kumisuka, piikkisuka, kaviokoukku, sakset, Oonan joululahja-rusinapaketti, pääharja ja teippiä.

Kiitos jos jotakuta kiinnosti :D